sunnuntai 12. helmikuuta 2012

pieni vilppi ja muita arjen niksejä

Viime syksynä, kun tein pienen pientä pintaremppaa makkariin haaveilin ihanasta Pentikin pöytävalaisimesta. Tiedättehän, tälläisestä:


Mutta sen sijaan malttamattomana ostin Anttilasta tämän, mikä heti kotona osoittautui todelliseksi hutiostokseksi.

Noh, olen ostosta asti pähkäillyt, että mitä sille tekisin, sillä poistopoistomyynnin helmeä ei voinut palauttaa ja periaatteet eivät antaneet lupaa turhaan hävittämiseen. Niinpä se on sitten vain karvaana palana tehnyt tyyneesti tehtäväänsä, KUNNES eilen makkarista kuului KRISHKRASH ja armoton litania turkkilaisia kirosanoja. Mies oli sen onnistunut pudottamaan pedatessaan sänkyä. Voi onnenpläjäys!!

Tietystikään en voinut kertoa, ettei kyseessä ollutkaan major accident, koska en ensinnäkään voinut myöntää siinä tilanteessa, kun mies kerrankin anelee anteeksi antoa ja toiseksi, jos olisin heti asian myöntänyt, en taaskaan olisi ollut oikeutettuni Pentikkiin, koska valaisinhan olisi kätevän miehen käsissä ihan korjattavissa... 

Niinpä hupsista keikkaa pienehkö vilppi livisti ja Pentikin katalogikuvat välkkyivät mielessä. Seuraava aamuna sitten pokka kuitenkin petti, kun mies aloitti aamunsakin vielä pahoittelemalla ja lupaavansa korvata asian. Nyt saan ihan takuulla tuntea suloisen koston nahoissani jonain arvaamattomana hetkenä. Ihan takuulla.Ja todennäköisesti kosto ei tule olemaan visuaalisesti kaunis. Voi blaah!!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti