Viime viikon työstressi päättyi kuumeettomaan keuhkoputkentulehdukseen. Ja bonuksena sain hengitystä varoessani kipeytyneet hartiat ja yläselän lihakset. Kerrassaan upea muistutus taas stressin vaikutuksesta ja siitä, että olisi oikeasti opittava kuuntelemaan itseään enemmän ja opittava viheltämään peli poikki ennen kuin elimistö siihen pakottaa. Joogaa on suositeltu jo yläasteesta lähtien, olisikohan syksyllä vihdoin siihen mahdollisuus?
Torstaina olin yhden ryhmän kanssa siirtolapuutarhalla. Aivan mahtava päivä! En ole ikinä ennen ymmärtänyt niiden ideaa - onnettoman pieni mökki 1km päässä omasta kodista... Nyt on pakko myöntää, että se alkoi valkenemaan minulle ja oli kerrassaan upeaa makoilla pienen mökin vintillä suurten ikkunoiden vieressä ja kuunnella sateen ropinaa! Mökkeily ylipäätään oli vähän uusi ilmiö maalta tänne kaupunkiin muuttaessa! Täällähän on kaikilla mökit ja niille mennään joka viikonloppu!
Perjantaina oli vuorossa lapsen korvatarkastus. Se viimeinen oljenkorsi ennen leikkausta. No, ensi viikon torstaina leikataan. Molemmat korvat ovat hyvin voimakkaasti alipaineiset ja lääkkeillä ei ole parantuneet. Eli neljäs putkitus. Putkitus on yleensä tuonut helpotuksen, joten ihan ok. Pitää vain vähän tuunailla korvasuojia tyylikkäämmäksi...
Loppuviikolla nautiskelimme olostamme auringossa ja siirryimme illallistamaan parvekkeelle. Parveke on edelleen ihan törkeässä kunnossa, kun ikkunaremontti alkaa tällä viikolla. Se tarkoittaa, että keittiön ja parvekkeen seinä rakennetaan kokonaan uudestaan, jonka vuoksi päätin olla laittamatta vielä uusia lököttelytuoleja paikoilleen. Toivottavasti ennätämme Turkkiin ennen rempan alkua...
Ja sitten vielä pian toteutuva unelma (vai esittelinköhän se jo ennemmin teille??). Ystäväni piirtämä tähtitatuointi, jonka otatan noin kymmenen senttiä vasemman ranteen yläpuolelle kahtena kappaleena. En malta odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti