Pientä pintaremonttia perjantaina

Aamulla puhalsi puhuri läpi asunnon, kun mies oli fiksusti jättänyt koko kämppään läpivedon. Mitä opin?

Läpiveto = kaksi hyvin yönsä nukkuvaa miestä = energisempi päivä

Sen verran on kuitenkin äidin opit takaraivossa, etten pysty opimaani itse toteuttamaan vaan vetelen ikkunoita säppiin sitä mukaan, kun mies niitä aukoo.

Poitsu ennätti aamulla yhteisten 45 minuutin aikana hermostua kunnioitettavat 3 kertaa. Ensin herne oli nenässä väärän leivän takia. Seuraavaksi "oma lelu"-kiellon takia ja tämän aamun viimeinen palkokasvi juuttui hengityselimeen, kun typerä äiti kielsi vielä crocksitkin. Ei ole aamuihminen tämä meidän jälkikasvumme (ja miten olisikaan, kun ei kukaan muukaan ole tässä perheessä??).

Päiväkodeilla oli varsin seesteistä. Kerrankin oli aikaa vain puhua, puhua, puhua niiden kullannuppujen kanssa, jotka sitä puhetta niin kovin tarvitsevat. Muistutus itselle - rauhoita itsesi perustyölle, se antaa paljon !

Kotimatkalla kieppasin IHAN ITSEKSENI VAIN kirjastoon. Mikä nautinto uppoutua selailemaan uusien kirjojen takakansia !! Koska "Toista Maata" on edelleen kesken, päädyin olemaan lainaamatta itselleni mitään, mutta lastenkirjallisuuden puolelta tein varsinaisia löytöjä; Ensimmäinen eläintietokirjani, Nokikätkön ritarit ja kuuhiisi, Hirmuhommeleita, Huviksi ja haitaksi ... Saa nähdä kelpaako yhä kriittisemmälle pienelle miehelle!

Kotona oven takaa löytyivätkin pihakaverit, jotka pyysivät mukaan ulkoilemaan pojan aseineen. Annoin vapauden leikkiä kallioilla ja huomasin taas äidillisen kömmähdykseni, kun mies tuli naureskellen parvekkeelta:

Mies: Noniin, nyt jonkun äiti kysyi "kuka sulle antoi aseen?" ja

poika vastasi "no, Jaan baba antoi" .

Minä: Voi ei, mä unohdin, ett voi olla ettei kaikki saa leikkiä aseilla!!

Mies: No, nyt naapurit miettii kouluttaako se Al Bundyn perhe tulevia terroristeja :-)

Minä: Aivan takuulla miettii.

Hauskaa asiassa oli se, että minä ne aseet annoin, mutta pojat AINA kertoo "Jaan baban" antaneen/luvanneen kaikkea. Aina. Maine siis alkaa olla melkoinen :-) Ja se, että sukunimemme kuullostaa terrorijärjestön tytärsiivekkeeltä mikä ei ollenkaan paranna mielikuvia supisuomalaisten keskuudessa. Jaksamme vitsailla aiheesta varmaan ikuisesti.

Perjantaisiivous sai aikaan energia puuskan, jonka innoittamana päätin vähän pintaremontoida pitkästä aikaa kylppäriä:

Koruille oma naulakko ja pesukone sai morsiuspukunsa päälle...

Ja nyt ollaan siinä vaiheessa iltaa, että karjalanpiirakat paistuvat uunissa iltapalaksi ja on aikaa nauttia vaniljainen kahvi lempparikupista ennen pojan etsimistä pihan kallioilta iltapesulle.

I love Fridays !