Tämä kulunut aika on ollut täynnä JUHLIMISTA, sähellystä, TEKEMISEN TOHINAA ja kyllä - työkiireitäkin. Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroinkin - juhlistimme meidän koko perheen synttäreitä. Ja koska härkinä meille on omanapa hyvin läheinen, oli jokaista - myös meitä aikuisia - juhlistettava asian mukaisin menoin... Juhliminen ja juhlat ovat kuitenkin minusta ihania ja rakastan niitä järjestää! Meillä asuu suvut kaukana ja vieraitakin käy suhteellisen satunnaisesti eli synttärit, kissanristiäiset, vaate-sekä kynttiläkutsut ovat mun juttuni!!
Tässä on minulle rakas kuva arjesta. Lähetin sen aikaisemmin mainitsemaani tutkimukseen itselle tärkeistä hetkistä arjessa. Mies ei varmasti ymmärrä miksi pidän tästä kuvasta, joten olkoot tämä meidän salaisuus, jookos??
Tämä kuva on otettu viikonloppuisena aamuna. Viikonloppuna arki on parhaimmillaan. Lökötellään kalsareilla. Syödään ja lökötellään lisää. Tässä kuvassa poika on hävinnyt baballeen painissa, mikä on jäänyt kaivertamaan mieltä. Kostoksi hän lukitsi tupakoivan baban parvekkeelle ja on suunnitelman onnistumisesta aidon riemuissaan. Mitä ihanin arjen hetki!!
Juuri näistä kiireettömistä hetkistä minä nautin kaikista eniten! Ne ovat meidän perheellemme suhteellisen uutta, koska mies oli monta vuotta työssä, joka ei säälinyt perhearkea. Kaikki sympatiani kaikille niille perheille, jotka edelleen joutuvat jaksamaan ääriolosuhteissa!! Uskokaa parempaan huomiseen ja muistakaa nauttia niistä pienen pienistä hetkistä, niin vaikeaa kuin se onkaan!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti