Rakkaus

Minun ei pitänyt ikinä ottaa turkkilaista miestä. Ei ikinä. Perustuen ihan siihen mitä kaikkea olinkaan jo ehtinyt turkkilaisten ystävieni parisuhteista ja parisuhdetaidoista (niin, mistä??) havainnoida Turkissa vietettyjen kesien aikana. Kunnes sitten, armon vuonna 2001, kesäkuun 21. kello 03.30, kotiinpäin kulkiessa, juoksi jokseenkin koviksen oloinen kundi perään hokien vihaamaani "wots joor neim? wots joor neim?". Enää en muista mitä siihen vastasin, vaiko vastasinko ollenkaan, mutta muistan kuinka mies ei meinannut ymmärtää kellon olevan jo paljon. Lopulta pääsin tilanteesta kertomalla hänelle löytyväni seuraavana iltana Reggae baarista, johon hän fiksusti ja aivan tilanteen tasalla ollen totesi "Gay? Gay? I dont häv eni problem vit GAY?". Siinä vaiheessa olin hirveän tyytyväinen, etten ollut maininnut kyseisen Reggae baarin sijaitsevan kylän toisessa päässä.

Vaan niin koitti seuraava ilta. Ja seuraava yö. Minä olin unohtanut koko miehen ja vietin ystävieni kanssa synttäreitä, kunnes puolen yön jälkeen saapui edellisillan tuttavuus puuskuttaen ja hieltä haisten. Kertoi etsineensä koko kylän Gay-baaria, eikä sellaista ole!! (what a suprise!! :-D) Olin kuitenkin otettu moisesta etsinnästä ja siitä se sitten lähti. Ei todellakaan rakkautta ensi silmäyksellä. Ei edes toisella, mutta jotain kovaa kipinöintiä kuitenkin. Jos aikaa olisi ollut vain normiloman, niin meistä ei olisi ikinä tullut mitään, mutta meillä oli koko kesä aikaa. Ja millainen kesä!!

Yläkuvassa rakkaus on tuoretta ja rakastavaiset vielä suht hehkeitä.
Alakuvassa on rakastettu jo jonkinaikaa ja rakkaus on selvästi löytänyt arkisemman muotonsa, rakastavaistenkin hehkeydestä voi olla montaa mieltä ... (28h kuvan ottamisen jälkeen meistä tuli vanhemmat!).

Aikamoista se rakkaus!!