Tekstailin ystävän kanssa kevääseen ja levottomuuten liittyen.
Ystävän, sen parhaimman, viesti havahdutti.
Minä: "... voi kevät, lopu jo! Tässä ennättää tehdä vaikka mitä järjetöntä!"
Ystävä: "Jos ei olisi keväitä, niin ei taitais tulla tehtyä mitään ikinä.
Kaikki naimisiinmenot, lähtemiset, erot ja yhteenmuutot on
tapahtunut aina aika-akselilla helmi-toukokuu.
Ihankohan sattumaa?"
Myös omassa elämässäni kaikki suuret asiat ovat tapahtuneet keväisin - irtiotot, muutot, lähdöt, rakastumiset, avioliitto, lapsikin syntyi keväällä... Keväisin minulle tulee järjettömän suuri vimma laittaa elämäni uuteen uskoon, tyytymättömyys vain kasvaa ja kasvaa. Tähän tunteeseen yhtyy mieletön halu lähteä jonnekin kauas tai no, ylipäätään ihan minne vain...
Voiko tämä todellakaan olla mitään sattumaa?
En usko sen olevan sattumaa. Kevät herättää kaiken eloon. Mulla on aina keväällä uudistuminen ja matkakuume mielessä. Uusi tukka, uusia vaatteita, remonttia, maalausta ja matkojen suunnittelua.
VastaaPoistaTosia-asia on myös että keväällä itsemurhia tehdään eniten ja masentuneille se on pahinta aikaa.
En ihmettele yhtään! Pitkän pimeän talven jälkeen yhtäkkiä täydellä tuutilla valoa ja aurinkoa - siinä on elimistö ja mieli kovilla! Jostain lukaisin tutkimusta kesä-talviaikaan siirtymisestä ja siinä tutkija piti sitäkin luonnottomana elimistön kannalta.
VastaaPoista