Aurinkoa, sukulaisia ja teeta.

Nyt olemme paasseet lomarytmiin ! Pakolliset sukulaisvierailut on tehty ja nyt vain naatiskellaan! Paivat seuraavat toisiaan ja ajantaju on kadonnut. Loman syvin olemus siis lieneen saavutettu!


'Aamulla' (eli noin 11-12) heraamme ja laitamme suuren poydan kuistille notkumaan aamiaisherkuista. Hedelmia, vihanneksia, tuoretta leipaa, börekia, poğaçaa, munakasta ja teeta. Ohikulkevat naapurit ja ylakertojen vuokralaiset liittyvat aamiaiselle sattuman varaisesti ja omaa vakeakin on talla hetkella 12. Aamiaista istutaan kunnon tovi ja maailman parannus aloitetaan.


Aamiaisen jalkeen jaamme jokaiselle tehtavat. 19 huoneessa on talla hetkella vain yksi pidempi aikainen vuokralainen eli jokaiselle riittaa puuhaa vuokralaisten vaihtuessa. Yhdessa hommat hoituvat nopeaan.




Sitten onkin paivauinnin vuoro. Kavin hankkimassa Tekirdağsta kunnon snorklausvalineet kyllastyttyani jatkuvasti vuotaviin laseihini ja nyt on kerrassaan ihana paastella ulapalle kunnon rapyloin. Poitsu sai tanakin vuonna itselleen kumirengasveneen, jolla on helpompi uida ja minunkin helpompi suojella korvia vedelta. Loysimme taaltakin korvasilikoonia eli poitsu pystyy myos viime kesana opittua sukeltelua jatkamaan. Mika suuri helpotus!



Uinnin jalkeen kipaisemme Jandarman pupuja ja kilpikonnia ruokkimaan. Tana vuonna kilpikonnia on kaksi - hervottoman isot maakilpikonnat ja pupuja kolme - nekaan ei mitaan pikku kaneja ;-) Sotilaat ovat olleet taas hurjan ystavallisia piemta poikaa kohtaan ja poitsu taas on pakahtua sotilaiden vastatessa pojan esittamaan asentoon...





Sitten taas syodaan. Ruokaa tehdaan taas koko kylan annos, mutta kummasti ei koskaan mitaan jaa jaljelle. Poitsu pitaytyy varautuneessa, varittomassa ruokavaliossaan, mutta me muut taidamme syoda kaiken eteen asetetun. Anoppi on tana vuonna ollut paakokki, koska on jattanyt rantailut sikseen.


Mukulat (isotkin) taipuvat pienella kiristyksella paikkareille, jolloin itse olen nautiskellut kirjallisuudesta. Toistaiseksi ihan vain homppaa.


Sitten iltauinnille. Maailman parasta uida laskeutuvassa auringossa kalojen keskella. Muksut nakee ilman liikkeitakin kum balığın liikkeet. İtseani kiinnostaa rapujen ja kotiloiden hommailut.


İltapesun, ruoan ja laittautumisen jalkeen koko koori lahtee 'iltaelamaan'. Yleensa ensin kiertelemme vahaiset ostosmahdollisuudet, sitten ostamme pussillisen auringonkukan siemenia ja jyrsimme ne silla aikaa, kun muksut jumppaa kylan uusissa jumppalaitteissa. Jumppalaitteet on kylla mainiot - siella hiihtaa mummot ja mammat rinnakkain! Ja etta on hauskaa!


Aikamme kierreltya siirrymme çaybahceen, jossa tana vuonna ei esiinny ihana, lahjakas tuttumme Ulas vaan toinen vahintaan yhta lahjakas ja ihana, Gökhan. Molemmat miehet ovat taalla pikku julkimoita, jotka kohahduttavat tekosillaan ja vahan ravistelevat normeja. Molemmat myos vetavat joka ikinen ilta aivan uskomattoman shown.


Sitten onkin aika taas keittaa pannullinen teeta ja juoruilla pitkalle yohon. Tana vuonna meilla on ollut mita mielenkiintoisempia henkiloita vuokralla jo tana lyhyena aikana, jonka olen taalla ollut. Mika onkaan mielenkiintoisempaa kuin kuunnella ihmisten tarinoita teelasi kadessa hiljenevassa yossa??


ps. kielsin muksuilta playstationin, tietsikan ja telkan koko loman ajaksi. Tyhma aiti, mutta jotenkin oli kamala huomata, etta nyt edella mainitut ovat vallanneet tamankin kylan... muksut ei viihtyisi rannallankaan vaan nettikahviloissa vain!!


ps2. unohdin kameran remmit kotiin, eli kuvituksen saatte vasta myohemmin...