Tanaan olen tarkkaillut tilanteita, jossa minua on neuvottu tai kommentoitu seka tilanteita joissa itse olen kommentoinut tai neuvonut jotain.
Aamu;
- hain aamun lehden kaupasta ja neuvoin myyjaa avaamaan jalkapallo-kerailysarjan laatikon ja myymaan minulle vain yhden pussillesin tarroja. Myyja olisi myynyt koko 100kpl:n paketin hintaan 1 ytl.
- vuonna yksi ja kaksi haissamme ollut naapuri tuli paivittelemaan poikamme kasvua ja kysymaan miksi emme tee jo toista lasta. Vetosin taas tyossa kaymiseen, koska olen todennut sen olevan ainoa pateva syy olla hankkimatta toista. Naapuri kuitenkin muista viela muistuttaa, etta kylla se kardeş olisi hyva hankkia.
-toinen naapuri huikkasi kommenttia hiuksista. Uusi leikkaus on hyva, mutta varina vaalea olisi parempi. Sanoin pitavani mustasta vaihteeksi. Tama naapuri kysyi mielipidetta koiransa nilkuttamiseen, jota pyysin vain nayttamaan elainlaakarille.
Paiva;
- naapurin yenge pyysi kanssaan valitsemaan varia aitaan. İtse ostin petseja ylakerran kattoon. Yengen mielesta minun olisi pitanyt laittaa sukat jalkaan nain kylmana paivana. Myontelin, mutta mielessani suunnittelin uimaretkea, koska tallaisella ilmalla nakee paljon kaloja.
- Ostin tummaa petsia, johon kaikilla tuntui olevan kommentoitavaa. Kaikki kuitenkin myontyivat odottamaan lopputulosta. Hermo meinasi menna kun maaliliikkeen mieskin pahoitteli miehelleni myyneensa minulle kyseisen varin. 'Ne yapim, yenge istedi...'- meinasi todella saada veren kiertamaan!!
- Takanaapurin mielesta en olisi saanut leikkauttaa nain lyhyeksi. Onneksi hiukset taas kasvaa! ;)
- Kaly pyysi apua vauvan ruokien kanssa, jolloin kerroin kikkakolmosia mita tein poitsun kanssa pienena. Eniten meilla on selvasti kulttuurieroja lapsiin liittyen!!!
Ja ilta on vasta nuori, aivan varmasti neuvominen jatkuu... :-D
Saanko olla vähän utelias? Puhutko hyvin turkkia ja kuinka kauan aikoinasi seillä asuit?
VastaaPoistaMukavaa lomaa "neuvontapisteeseen"!
Juuri noinhan se taalla menee.Ei siina auta muu,kuin menna kuvioihin mukaan ainakin jonkunverran.Mutta kylla sita joutuu toppuuttelemaankin valilla,ja sitten on mukavaa,kun saa vuorostaan itse olla siina neuvojan asemassa.
VastaaPoistaVihreaniitty - utelias saa ja pitaa olla! Olen kymmenessa vuodessa oppinut turkkia kohtuullisen hyvin, mutta kirjoittaminen on edelleen vaikeaa, kun kielen on oppinut puhumalla. Ensimmaiset kaksi kesaa taalla kylassa olivat erittain tylsat, koska vain vanha juoppo merikarhu puhui ruotsia ja muutama muu saksaa, jota itse en osaa kuin nimeksi. Olen asunut Turkissa patkissa eli nopeasti laskettuna 4 kertaa 6 kuukautta (kesat)ja ennen aviota vuoden, jolloin tosin piipahtelin Suomessa tenteissa.
VastaaPoistaSateenkaari- Hassusti tekee vuodet tehtavansa ja huomaa jo itsekin jakelevansa neuvoja :) Tana vuonna kylla yllattaa tuo 'toinen vauva' utelu. Ehka se johtuu, kun paapoilen tuon kalyn vaavelia niin aktiivisesti :D