1.) Inhoan vanhenemista. Olen inhonnut aina ja ikäkriiseillyt parikymppisestä. Ei auta, vaikka ikä ei mieleen vaikuttaisikaan. Ei edes se, ettei sitä käytöksestäkään juuri huomaa. Naamassa näkyy. Ja that's all it counts.
2.) Inhoan hyvästejä. Inhoan sitä, että joudun luopumaan rakkaistani. Inhoan sitä, että pikku hiljaa, vuorotellen kaikki kuolevat. Ja pisimpään eläjät joutuvat eniten hyvästelemään. Itselleni nämä 4 lopullista hyvästiä on ollut enemmän kuin riittävästi. Nou moor, thänk juu.
3.) Inhoan ajan rajoitteita. KAHDEN viikon loma, VUODEN työsopimus, 28 päivää lomaa, jne. Aika on pelkkä rasite, joka rajoittaa aivan liikaa! Mutulla olisi kivempi edetä elämässä ja kuinka paljon vähemmän ihmiset sairastaisivatkaan stressiä!
4.) Inhoan, että pieni poikani kasvaa kohisten. Että on VUOSI koulun aloittamiseen. Vuosi, jolloin elämämme ei vielä mene koulun lomien mukaan.
5.) En pääse ajasta eroon vaikka kuinka haluaisin. Kaikki on sidottu aikaan. Tavalla tai toisella. And it sucks!
Kuten huomasitte AIKA on liittoutunut keljusti LUOPUMISEN kanssa. Ja se vasta viholliseni onkin... Olen maailman surkein luopumaan yhtään mistään! But that's another story...
Post scriptum.
Tässä teille otos ajasta. Illalla nettiAIKAA on mittaamassa munakello. Ja kun kello pärähtää armoa ei anneta. Yhteistyöllä pelikaverit häätävät mutsin koneelta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti