Koulutus alkoi kotitehtävällä. Saimme tehdä itsemme näköisen elämänkaaren, jossa tulisi ilmi elämämme tärkeät tapahtumat. Siis tapahtumat, jotka itse koin tärkeiksi itselleni.
Minun "kaari" näytti tältä:
Näin elämäni pienenä, mutta erittäin värikkäänä kasvina, joka rönsyilee joka suuntaan. Toteutin sen virkkaamalla ja liittämällä kertovat lappuset pienillä sydän niiteillä.
Elämänkaareeni pääsivät seuraavat tapahtumat:
- syntymä ja sisaren syntymä
- koulun aloitus, lopetus ja vaihdot
- muutot (joita huomasin olevan kaarellani 14 !)
- kansainväliset leirit, jotka ovat muokanneet ajatteluani jo nuorena.
- järjestötyöhön liittyminen
- mummon kuolema
- ulkomailla asuminen
- avioliitto
- lapsi
- työt ja uudet opinnot
Koulutuksessa käsittelyyn liitettiin vielä kysymyksiä elämänkaareen liittyen:
- mikä on ensimmäinen aistimuistosi lapsuudesta?
- milloin olet ensimmäisen kerran menettänyt luottamuksesi?
- mikä on ensimmäinen onnellisuuden kokemuksesi?
- mitä näet kaarellasi tapahtuvan vuoden päästä?
Elämänkaaren tekeminen oli itselleni terapeuttista ja oli ihan hauska nähdä oma elämä konkreettisesti edessään. Oli myös mielenkiintoista tutkia mitkä asiat minuun vaikuttavat kasvattajana ja havannoida asiota, jotka selvästi ovat vanhempien kasvatuksesta siirtyneet perintänä omaan kasvattaja-minääni.
Varmasti hyvin mielenkiintoista.
VastaaPoistaİhanaa sunnuntaita.
Ihanaa sunnuntaita sinnekin!
VastaaPoistaKuulostaa niin mielenkiintoiselta että tuollaisen voisin tehdä itsekin :)
VastaaPoistaKannattaa! Ainakin itse huomasin monta asiaa, jotka selvästi ovat vaikuttaneet minuun kasvattajana!
VastaaPoistaOnpa kiva idis! Yritin kovasti miettiä ensimmäisiä muistoja ja tunnetiloja lapsuudesta, mutta en osaa vaan millään sanoa mikä on eka ihan kunnon muisto. Muistan kaiken jotenkin ajallisesti ihan sekaisin varhaislapuudesta.
VastaaPoistaMullakin aikajanat on ihan sekaisin, mutta joitain tunnetiloja ja aistimuksia sain napattua vieläkin kiinni! Itsensä tutkiminen on mielenkiintoista!
VastaaPoista