Tällä viikolla töitä on 24/7. On koulutusta, palaveria palaverin perään, varhaiskasvatuskeskusteluja, tulkkikeskusteluja, kehuja, välissä ina normihommia ja sitten viikon kruunaa palaute-suunnittelupäivä, josta toivoisin jotenkin voivani livistää.
Kuitenkin se mikä tekee viikosta haastavan on nuo meidän perheen sairaana olevat miehet.
Voi että heidän valitusta !! Heillä on ihan perusflunssa kuumeineen (lääkärin diagnosi, ei omani ;-) ), mutta lihassärky, lämmön vaihtelut ja kurkkukipu saa molemmat vaikertamaan.
Aamulla passaan aamupalan valmiiksi ja huolehdin kuumelääkkeet & mittarit pöydälle. Silti joka päivä olen saanut "missä on mun..."-puhelun töihin. Ja iltapäivällä kun tulen kotiin on kämppä tunkkainen, täynnä tiskiä ja pyykkiä. Ja molemmat tietysti nälissään.
Passaan mielelläni ja saan itse vastaavassa tilanteessa vähintään yhtä hyvää kohtelua. Mutta ihan selvänä erona omana sairastamisessani on se, että silloin pysytään sängyssä tai sohvalla. Eli toisin sanoen kämppä edes pysyy kuosissa. Ja nyt tällä viikolla sairaudet tulevat vain vähän huonoon aikaan - olisin ollut stressissä muutenkin...
No, ehkä ne siitä vielä toipuu ;-)
Tällä viikolla olen huomannut omistavani kaksi tavaraa, joista en luopuisi:
Paranemisia sinne potilaille,jotta sinunkin elosi helpottuisi.Ne miehet???
VastaaPoistaNe miehet nimenomaan :-D
VastaaPoistaNo, tänään taas vähän paremmin ja kohti viikonloppua mennään !!