Olen viime keväästä keräillyt itselleni töissä käytettävää lastenkirjallisuutta siten, että ennen oman kappaleen hankintaa kipaisen kirjastoon lainaamaan opuksen koekäyttöön. Ja testerinä toimii siis tietysti oma poitsu. Tietämättä tätä suurta tehtäväänsä.
Tänään iltasatu pinossa ylimpänä oli mukavan pehmeä kantinen, Wsoy:n Suuri Perhekirja. Ensi vaikutelmaltaan minusta vähän sekava, mutta pojasta mielenkiintoinen. No, minä pidän akvarellikuvituksista ja poika luukuista sun muista lisäkkeistä. Ja niitä tässä opuksessa riitti.
Kirjaan oli saatu mahtavasti hauskaa faktaa ja asiaa, vai mitä sanotte otsikoista "Na-heimossa et edes tietäisi, kuka isäsi on!" "Trobrianien keskuudessa tottelisit enoasi", mutta kyllä parhaimmat naurut saimme osiosta "Vanhemmuuden taito". Poika totisena kuunteli kuinka vaikeaa onkaan olla vanhempi ja lopuksi annoin hänelle pinon kortteja, joista hän sai valita edustamani äiti-tyypin.
Näin jälkeenpäin en ymmärrä miksi sen tein. Siis, että miksi ihmeessä saatoin itseni arvosteluun iltapalan, HAMPAIDEN PESUN ja korvien putsauksen jälkeen :-) Ainakaan meillä tuo aika ei ole sitä otollisinta "äiti, sä oot maailman ihanin äiti"-aikaa...
Vaihtoehtoina oli seuraavat:
-Suojeleva vanhempi -"pikku linnunpoikaseni"
-Hajamielinen vanhempi - "kuvittele, miten hassua, unohdin taas evääsi!"
-Vaativa vanhempi - "muista harjoitella pianoläksysi kiinankurssin jälkeen"
-Ankara vanhempi - "etkö rangaissut itseäsi? Saat siitä rangaistuksen!"
- Poissaoleva vanhempi - "hei, minulla on ikävä!"
- Ylienerginen vanhempi - "ensimmäinen huipulla on voittaja!"
-Kaverivanhempi - "lainaisitko paitaasi?"
Poika mietti ja pohti. Välillä katsoi arvioiden ja tirskui pahaenteisesti tuijotellessaan "Ankara vanhempi"-korttia. Lopulta hän kuitenkin valitsi "Suojeleva vanhempi"-kortin muistuttaen samalla aamuisesta kännykän kotiinunohtamisesta. Mikäs sen parempaa - mutsina sekoitus hajamielistä, suojelevaa ja ankaraa vanhempaa!! (jaiks!)
Lapset ja lapsenmieliset, suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti