tiistai 31. elokuuta 2010

Perhe-elämän kiemuroissa

Niin on perhe taas kesän jäljiltä kasassa. Mies tuli takaisin alkuviikosta ja sekoitti kaikki systeemit. Nyt sitten yritetään kriiseillä palaset taas kasaan ja etsiä ne omat paikkamme tässä perheessä. Mä tykkään ottaa ohjat omiin käsiini. Alkuaikoijen ongelmana olikin, että välillä tiedän vähän liiankin hyvin mitä miehen tulisi tehdä ja minne milloinkin mennä. No, tälläisinä kesäleskikuukausina tuo "joka paikan sählän" rooli istuu mukavan helposti taas uomiinsa ja jää aika tiiviisti päälle. Itse asiassa myönnän nauttivani siitä, etten joudu tekemään mistään asiasta kompromisseja ja että saan tehdä asiat juuri niinkuin haluan, juuri siinä aikataulussa kuin haluan. No, vähän huonompi homma, etten sattunut naimaan tossukkamiestä vaan että hänelläkin on harvinaisen vahva tahto asioissa. Niinpä taas etsitään niitä paikkojamme.


(vesimelonisauhut...)

Muuten arki rullaa siinä missä aina ennenkin. Töissä riittää siinä määrin haasteita, että kotona olen hetken aikaa aivan rättipoikkipuhki. Sitten saattaa mammalla vähän napsahtaa, kuten vaikkapas eilen:

Tulen kotiin, jossa tiskit missä sattuu, vaatteet missä sattuu, sänky petaamatta ja kengät leviänä eteisen lattialla. Marttyyri asenteella teen ruoan ja siivoan kaiken. Katsahdan sohvalla notkuvia miestä ja poikaa ja kysyn:

- no, mitäs mieltä pojat on tästä hotellista?

Mies erehtyi luulemaan kysymääni vitsiksi ivan s
ijaan ja vastasi:

- muuten ihan hyvä, mutta ruoka kyllä on pahaa.
- mä tykkään pinaatista, mut mä en haluu muusii (poitsu komppasi).

PIM !!

( eskari tarvitsee kaapista jotain)

Sen jälkeen yhteistyö kodinhoidollisissa asioissa sujuikin taas luonnikkaasti kummankin "kämppiksen" kanssa. Joskun pimahduksella on selvästi ilmaa ja asuntoa puhdistava vaikutus!

(viuh-viuh, tahtoessaan osaa...)

Marsut voivat hyvin ja pulleesti. Meistä on tullut nopeasti kamut ja voin rehellisesti jo nyt sanoa RAKASTAVANI kumpaistakin. Aivan mahtavat pojat. Mun ja pojan murut. Mies ei ihme kyllä ottanut niistä pultteja ja eilen jo toi ystävänsäkin pohtimaan onko kyseessä rottien vai kanien sukulaiset. Jyrsijä-sana oli ilmeisen tuntematon koulunpenkiltä. Vähän piti tietysti vitsailla maukkaista brasialaisista marsu-aterioista, joista poitsu tietenkin minun lisäkseni veti palkokasvit syvälle nenuun.


(Edwin tekee tuttavuutta eskariin)

Tiistaina sain tarpeekseni entisestä imuristani ja vihdoin toteutin pitkä aikaisen haaveeni. Allergialiiton sivuilta, asiakaspalvelun herrasmiestä kovasti tenttaillen löysin itselleni juuri sen oikean vaihtoehdon - DYSON DC29 all floors. Rakkautta ensi silmäyksellä. Imuri tuli vuorokaudessa ja niin pääsin tosi hommiin keskiviikkona. Vaikka olin edellispäivänä vanhalla, uskollisella hooverillani päästellyt, sai tämä uutukainen dyyssoni kerättyä 2 mukillista tomua!! Vielä torstainakin rutistin mukillisen! Aivan uskomatonta! Nyt olen niin koukussa mokomaan, että on vain pakko saada vähän imuroida :-P


(koko rahan arvoinen!)

(aivan uskomatonta!! ja samalla niin ällöö!!)



Näihin tunnelmiin... öptüm!


8 kommenttia:

  1. En voi sanoa kuin että lähes samat sanat meidän huushollissa joka kohtaan ja näkyy teillä olevan samanlainen vesipiippu ja imurikin O_o

    VastaaPoista
  2. Onnea uudelle imurille.
    Rennon naköista oloa nayttaa olevan vesipiipun polttelijalla.
    Mukavaa syyskuuta,ja pidahan siella miesvaki ryhdissa.

    VastaaPoista
  3. minakin aina joskus pimahtelen, mutta siita seuraa vaan pidempisorttista riitaa. olenkin siis oppinut hillitsemaan pahimmat pimahdukset ja jos jostain on huomauttamista/torumista yms, niin otan sellaisen hunajaisen aanensavyn (josta tiedan poikaystavani pitavan), jolloin saan tahtoni lapi :) tekokyyneleet ja alakuloisuus taydentavat loistavasti repertuaarin :D nain siis meilla..

    VastaaPoista
  4. II - en ole varma tulisiko onnitella vaiko pahoitella ;-) ?? Vesipiippu on meillä tämän syksyn uutuus, itse en polttele, mutta voin nuuskuttaa varsinkin tuota vesimeloonia siinä sivussa.

    Sateenkaari- Kiitos! Polttelija on kyllä hyvinkin rento. Ehkä olenkin sisimmiltä vain kateellinen moisesta rentoudesta näin työstressin syövereissä?? :-) Miesväen ryhdissä pitäminen on kyllä melkoista hommaa. Pitäisi olla melkoinen akka, mitä taas ei haluaisi olla.

    Elisa- kuvailemiasi tyylejä minä käytän hankinnoissa, kuten nyt esim. noita marsuja hommatessa. Hunajaäänellä en valitettavasti saa miehiäni inahtamaan sohvan syövereistä. Siihen tarvitaan ääntä sen verran, että molemmat aidosti pelkäävät lopullista pimahdusta tai hyvinvointielämänsä mahdollista horjumista... :-D Ihana, että sinulla riittää naisellisemmatkin keinot! terv. justiina X-D

    VastaaPoista
  5. Morjens.Mua kiinnostaa kauheesti toi imuri,kun oon haaveillu tollasesta kanssa.Onko se kauhean kova ääninen niinkun netissä sanotaan?Ihana blogi sulla

    VastaaPoista
  6. Mä ennätin haaveilla melkein vuoden ja ihastella melkein kaikilla turkkilaisilla ystävillä, jotka tilasivat kimpassa Amazonilta.

    Dysonini on sangen kovaääninen, varsinkin harjaavan suulakkeen kanssa. Mutta itse annan sen sille anteeksi, koska saa sen verran puhdasta jälkeä aikaan. Tänään rakastuin sen uuteen ominaisuuteen - imun katkaisuun, siis esimerkiksi lakanoiden, pöytäpintojen ja verhojen (joita meillä ei ennen ole koskaan imuroitu) imuroinnissa tosi kätevä ominaisuus!

    VastaaPoista
  7. Ja vinkkinä imurista haaveilevalle: mä ostin omani Hobby Hallin poistopisteestä, sen paketin oli siis joku tilannu itselleen, avannut ja palauttanut ja heti lähti satanen tai kaks pois hinnasta. Imuri siis aivan priima ja takuu normaalisti voimassa. Tästä on tosin aikaa jo useampi vuosi, joten en tiedä, myyvätkö Dysoneita enää. Ääni ei ole kyllä haitannut minua ollenkaan, miksi pitäisi olla hiljaista silloin, kun siivotaan?

    VastaaPoista
  8. Joo, itseänikään ääni ei ole haitannut enkä osannut edes kiinnittää siihen ostaessani huomiota, mutta töissä työkaveri sanoi ettei voi dysonia ostaa, kun hänen autistisen poikansa maailma menisi sijoiltaan. Meillä se on vain yksi ääni muiden joukossa.

    amazon.comista saa välillä kyllä kanssa uskomattomaan hintaan. Sieltä tosiaan turkkilaiset ystäväni tilasivat.

    VastaaPoista