Arkea

Uskon positiivisen ajattelun voimaan ja en yleensä halua asiosta kitistä, mutta tänä aamuna katsellessani olkkarin ikkunasta ulkona vellovaa lumimyräkkää tuli pakostakin pohdittua, että mikä ihmeen järki tässä arjessamme oikeasti on.

Meillä maanantai-perjantai arki menee näin:

06.30 kello herättää
07.00 herätän lapsen (ehkä miehen, jos menemme samalla kulkuneuvolla)
07.30 kaivamaan autoa hangesta
08.00 lapsi viety päiväkotiin ja itsellä työt alkaa
08-16 töissä
16.15 lapsi päiväkodilta
16.45 kauppa tai posti, ehkäpä jopa molemmat
17.15 kotona
17.30 iltaruoka
19.30 muksun iltatoimet
20.00 kotihommat
20.30 tavoitteena opiskella, todellisuudessa työn kirjalliset hommat
22.00 telkka, blogi tai kirja

Ja sama taas uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.

Olen oikeasti yllättänyt itseni jo suuresti pystymällä näihin rutiineihin, sillä olen itse ollut jo pienestä pitäen rutiineja vastaan. Boheemi yökukkuja, on äitini määritellyt jo joihinkin opettajan arviointilomakkeisiin.

Mutta näin meidän kesken... kyllä näin keväisin olisi niin ihana vain ottaa se rinkkarukka sieltä komeron perältä, rastoittaa taas hiukset matkakuntoon ja kadota Aasiaan. Ihan niinkuin ennen vanhaan. Irtiotto todella tekisi terää!!