Lauantain huumaa

Siis eikä. Protestoin. Lauantai-ilta kaksin ukon kanssa ja lauantai-iltaan kuuluuvaa huumaa ei ole missään!! Prkl.

Eilen lähti poikamme isovanhempien kanssa kohti mummolaa ja lumista hiihtolomaa. Tein päätöksen olla käyttämättä lomapäiviäni, koska en ole vielä piipussa ja tarvitsen niitä kesällä. Tavallaan viikolla odotin tätä lähtöä, koska silloin voisin HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA paahtaa ylitöitä töissä ja saada opinnotkin tasapainoon. Ja kuinkas sitten kävikään? Kun lapsi oli turvavöissä iski suunnaton omantunnon kolkutus JA ikävä. Siinä sitten kärvistelin koko illan ja mistään ei tullut yhtään mitään. Samoin kävi miehelle. Siinä se istui tietsikan ääressä ja marisi miksi me päästettiinkään poika lomalle. "Voi teitä poloisia!; sanoisi isäni".

Työn ja kodin yhdistäminen on kyllä sellaista tasapainoilua, että ainakin minulla hakkaa omatunto syövereissä välillä pahemman kerran. Rakas lapsi se vaan kasvaa ja äiti senkuin vetoaa monessa asiassa työkiireisiin. Ja minä sentään olen alalla, jossa poissaolotkin ymmärretään ja niistä ei syyllistetä!!

Lapsi kuitenkin otti heti kaiken lomastaan irti ja puhelimitse sain kuulla heti saman illan hiihtoreissusta. Luistimetkin oli otettu seuraavaa päivää odottelemaan. Ja äidillä painoi taas omatunto siitä kuinka niinkin isot uudet asiat jäi töiden takia näkemättä!!

Eilen illalla olo oli kurja, vaikka teimmekin ainutlaatuisen huomion parisuhteestamme - osaamme jälleen olla myös kahden!! Taito, jota jouduttiin harjoittelemaan uudestaan !!

Tänään koko päivä on mennyt harakoille. Pelkkää sohvalla lököttelyä. Bu ne demek?? Bu ne yaaa??? Ne oldu bizeeee??? Ennen lauantai oli viikon kohokohta. Se tiesi takuuvarmasti hyviä bileitä ja irtiottoa koko viikon edestä. Nyt se on pojan karkkipäivä ja leffa. Härreguuuuud, ei kai me voida olla niin keski-ikäisiä jo ettei bailaus onnistu??? Hetki ajatuksella leikiteltiin, sitten muistettiin taksijonot stadin keskustassa ja suunnattiin Makuuniin.

Ehkä maailman keski-ikäisin olo tällä hetkellä.

---------------------------------------------------------------
Saturday fever

Oh no! I'm protesting!! We are spending Saturday night together with my hubbie and there is no sign of Satuday fever !! S#%t!!

Yesterday our son headed with his grandparents to spend a snowy vacation. I made a decision not to use my vacation days 'cause I'm not burned out and I will need them in the summer. In a way I was waiting for his vacation to start 'cause for me it means working overtime without bad conscience and having balance in my studies. And what happend then? When child was sitting in safety belts I start haveing troubles with my conscience and I started missing him badly already. So went that night and I did nothing at all. Same happened to my husband. There he was sitting by the computer whining about us sending our son for vacation. "Oh poor you!, said my daddy".

Combining job and home is really that kind of balancing that at least I am having trouble with my conscience. Dear child is growing and still mommy is appealing to workrush in many situations. And I am working in the field, in which they do understand the absenses and they don't blame you for them !!

Well, my son is right away taking all the benefits of his vacation and I got to hear about it at the phone the same night. Even the skates had been taken out to wait the next day. And again this mommy was feeling quilty for not seeing the new skills because of the work !!

Yesterday was miserable eventhough we did learn something unique about our relationship - we can again be also just the two of us!! The skill we had to practise again !!

Today I've done absolutely nothing. Just spending time at my sofa. Bu ne demek?? Bu ne yaaa??? Ne oldu bizee??? Before Saturday was the highlight of the week. It meant excelent parties and comin loose for whole week. Now it means candyday and a movie. OMG, we can't be THAT middle-aged that we can't party, can we? We played with that thought for a while and remembered Helsinki downtown's taxilines and headed to Makuuni to rent a film.

Maybe the most middle-aged feeling ever right now.